Aina hetkittäin neulon. Olen opetellut käyttämään kaikki liikenevät hetket hyväksi. Neulon muutaman silmukan seisten keittiössä hääriessäni, välillä istahdan hetkeksi nojatuoliin kutimien kanssa, kurkkaan nettiin, luen satuja, sylittelen pikku potilasta. Muuten en jaksa. Arkista aherrusta.
Puikoilla joustinliivi esikoiselle.
Ohje Novita Kevät 2010 -lehdestä (malli nr 91), lankana Freedom Spirit by Twilleys of Stamford, #513.
Puolen päivän tienoilla pikkuisen päiväunien aikaan pääsen hetkeksi eskarista kotiutuneen keskimmäisen kanssa ulos lumitöitä tekemään. Nappaan kameran taskuun ja siinä samalla vähän kuvailen - kauneutta arjen roson keskellä. Sitä mikä minun silmissäni on kaunista. Mieltäni ilahuttaa erityisesti anopin tekemä jäämobile.
Käydään tanssitunnilla (tyttöjen). Hoidetaan pikaisesti asioita.
Saatellaan mies matkaan.
Katsellaan esikoisen vauvakuvia ja valitaan niistä sopiva kouluun vietäväksi.
Hiljainen talo. Sylissä nukkuu pieni potilas.
"Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan." (Raamattu, 1. Kor. 12:13)
2 kommenttia:
Moi,
olin laittanut spämmikommentin takia kommenttien moderoinnin päälle, unohtanut koko asian, enkä tietenkään huomannut kysymystäsi :) anteeksi.
Eli tein sisälapasen samoilla silmukkamäärillä, mutta ihan hiukan ohuemmasta langasta. Virallinen tiheys niillä on kai suht sama, mutta näppituntumalta alpaca on ohuempi.
Sittenhän meillä on yhteinen kiinnostuksen kohde, Virolainen kulttuuri :)
Toivottavasti siellä on jo parannuttu!
Hei Villapeikko! Kiitos ohjetarkennuksesta. Täytyy kokeilla. Hoksasin juuri, että muu perhe on suht koht hyvin lapastettu, mutta itselläni ei ole yhtiäkään siistejä ja ehjiä semmoisia.
Täällä ollaan jo paremmassa kunnossa. Nenä vielä vuotaa ja yskittää, mutta muuten pikku-emäntä on jo oma tomera itsensä.
Vive l'Estonie!
Lähetä kommentti