Kun kerran alkuun pääsin, tässä jatkoa antikvariaattihankinnoilleni... Toinen löytämäni kirja on monessa muussakin blogissa esillä ollut Eva Näslundin ja Barbro Hansingin tekemä "ompelen lapselleni" -kirja vuodelta 1972. Sain kirjan tosi halvalla (3 €), koskapa siinä ei ollut enää mukana kaavoja. Siksipä etsintäkuulutankin nurkissa pyörivät ylimääräiset kaavanne tai mahdollisesti niiden kopiot. Olisin enemmän kuin onnellinen, jos jostain semmoiset löytyisi pientä korvausta vastaan!
Kirja on ollut minulla aiemmin kirjastosta lainassa ja olen itse asiassa tehnytkin kirjan ohjeilla viime syksyn / tämän kevään aikana ompelukurssilla haalarit naapurin 2-vuotiaalle pikkumiehelle kirjan ohjeita mukaellen. Laitanpa niistä pienen kollaasin tähän nyt, kun en ole aiemmin täällä ehtinyt niistä mitään mainitsemaan.
Puuha-Peten haalarit.
Teimme äitinsä kanssa oravannahkakauppoja, minä tein elämäni ensimmäiset haalarit ja äitinsä leikkasi tukkani. Rahaa ei vaihdettu, mutta molemmat saivat hyvän mielen. Sitä pitäisi harrastaa useamminkin!
Ruskea kangas on kai jotain velourin/joustofroteen sekoitusta äitini kätköistä 70-80 -luvun vaihteesta. Napit Tilkku-Sadusta, vihreä velour ja resori Eurokankaasta.
Teimme äitinsä kanssa oravannahkakauppoja, minä tein elämäni ensimmäiset haalarit ja äitinsä leikkasi tukkani. Rahaa ei vaihdettu, mutta molemmat saivat hyvän mielen. Sitä pitäisi harrastaa useamminkin!
Ruskea kangas on kai jotain velourin/joustofroteen sekoitusta äitini kätköistä 70-80 -luvun vaihteesta. Napit Tilkku-Sadusta, vihreä velour ja resori Eurokankaasta.
2 kommenttia:
Voisipiko saada tukkakampauksestasi myös valokuvan blogin syrjään, kuten Puuha Pete pöksyistäkin oli?
Kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta tuo vaihtokauppa naapurusten kesken.
Aloin miettimään, mitä minä voisin tehdä ja mitä taas haluaisin tilalle naapureiltani.
Varmaan pitää hiukan tietää, kuta naapuri osaa, ennenkö menee esimerkiski tukkaansa leikkuuttaan.
Meillä naapurit ovat possunkasvattajia. (Lisäksi tiedän heidän kyllä olevan taitavia asiassa, kuin asiassa).
Minä puolestani olen vanhoilla päivilläni runoja ruvennut rustaamaan.
Voisin mennä naapuriin ja kysyä, voisinko parista runosta saada pari kyljystä...
Rakkain terveisin ja kevään ototuksin Kaisa.
Hei Kaisa-täti! ;o)
Maukas vaihtokauppaidea! Sun runoratsus laukkaa kyllä niin hienosti, että kyllä niillä varmasti useammankin kyljyksen vaihtais. Kaikeksi onneksi mun naapuri on kampaaja ja taitava sellainen, muuten olis ehkä vähän vaihtokauppa arveluttanut. Valitettavasti olen tehnyt itseni kanssa sopimuksen, etten aio esiintyä itse kuvissa, muuta kuin tuo karvareuhka päässä (tuota profiilikuvaani tarkoitan).
Kiva kun kävit ja kommentoit, täällä on hiljasta kun huopatossutehtaalla lukuunottamatta omia satunnaisia höpinöitäni. Siu kaikkeen! Missiossa ehkä nähdään!
Lähetä kommentti