keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Superäidin muotokuva

Olen ollut hiljaa pitkän aikaa. Olisi ollut paljonkin kirjoitettavaa, mutta en vain ole jaksanut.

Äitiyttä ja naiseutta täällä mietin. Mietin...

Millaista olisi olla superäiti?

Sellainen pullantuoksuinen superäiti,
jolla on koti ja lapset järjestyksessä,
ruoka aina tismalleen oikealla kellonlyömällä pöydässä.

Äiti, joka laittaa aina ja kaikessa lapsen edun oman etunsa edelle,
pitää päänsä selvänä (en puhu nyt alkoholista enkä huumeista - vaikka toki niistäkin),
toimii järjestelmällisesti,
pitää huolta ystävyyssuhteistaan - niin ja kauneudestaan.

Äiti, jonka puutarha ja parisuhde kukoistaa,
jonka jouluvalmistelut ovat hyvässä käynnissä jo ennen 1. adventtia
ja jouluun laskeutuminen on vain rauhallista loppusilauksen tekoa ja rauhoittumista.

Äiti, jonka itsetehdyt lahjat ovat valmiita hyvissä ajoin ennen juhlapäiviä ja
paniikkisiivot juuri ennen vieraiden tuloa ovat muisto vain!

Äiti, jonka koti on kaunis, siisti ja aistillinen,
koti, jossa oma ja vieraan silmä lepää
ja jossa lapsilla on kuitenkin vapaus olla ja leikkiä,
keksiä ja tehdä.

Äiti, jonka pyykkivuori ei ole koskaan yhtä pyykkikoria korkeampi,
ja joka jaksaa eläytyä leikkeihin
eikä pää pyöri jo seuraavassa "kotitehtävässä".

Äiti, joka osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen,
aina ja joka paikassa.


Tiedän, täydellistä ihmistä tai äitiä ei ole. Mutta jos edes jollain osa-alueella voisi täydellistyä, ainakin vähäsen. Vaikka, kyllä kai minun epätäydellinen rakkautenikin riittää.

"Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa."
sanoo Jeesus. (2. Kor. 12:9; Raamattu, v. 1938 käännös)

Siihen uskon - ja kehityskelpoisuuteen. Toivossa on hyvä elää!



Hyvää, onnellista ja siunattua Uutta Vuotta!

Kuvassa "askartelemani" enkelihyasintti.


PSST. Vaihdamme vuotta rakettien räiskeessä syntynyttä 6-vuotiasta keskimmäistämme juhlien.


4 kommenttia:

minttu kirjoitti...

Niin usein ihan samoissa mietteissä! Sellaisia me äidit kai vain olemme. Epätäydellisiä - mutta onneksi Täydellisisssä käsissä.

Sirisan kirjoitti...

Onneksi! Olipa kiva kun kävit kommentoimassa. Ja kiva huomata, että samoissa Käsissä ollaan.

Isän taskuun, Pojan laskuun!

PS. Kävin ihastelemassa saippuoitasi ja muita tuotteitasi Minttumaan sivuilla. Taidanpa käydä toisenkin kerran. Itsekin haaveilen "urasta" käsityöläisenä ja omasta pienestä putiikista unelmoin!

minttu kirjoitti...

Piti vielä tulla kirjoittamaan että vastauksestasi vasta tajusin vahingossa laittaneeni nettisivuni osoitteen tuohon kommenttiin kun tarkoitus oli tietysti laittaa blogin osoite (tervetuloa piipahtamaan blogissanikin). Kiva silti jos tykkäsit saippuoista/muista :) Oli kiva löytää tämä sinun blogisi. Noiden etiopian vauvanuttujen perässä tänne alunperin eilen eksyin. Tuo "kuuma ryhmä" kuulostaa hurjan kivalta, olispa kiva itsekin päästä sellaiseen mukaan :)

Sirisan kirjoitti...

Minttu: Aivan yhtä ihana oli sun blogiskin. Varsinkin se talojoulukalenteri ja isällesi tekemä kirja! "Kuuma ryhmä" on kyllä tosi pop, ei muuta kuin perustamaan! Siu! On niin kiva löytää muita samanmielisiä!