sunnuntai 26. syyskuuta 2010

For a dancer


She's a dancer.

Olen ottanut grand jeté:n satubaletista balettiin. SYTYCK-haasteeni on siis pitkällisen jännittämisen jälkeen selvä! Haasteeni kuuluu näin:

"Haasteesi on BALETTI. Tutustu herkän pitsin saloihin; langankiertoihin, ylivetokavennuksiin ja yhteen neulottuihin silmukoihin. Ehkä olet aina haaveillut siitä upeasta pitsihuivista?! Nyt sinulla on sopiva tilaisuus opetella uusi tekniikka, johon luultavasti jäät koukkuun :) Haasta itsesi toteuttamaan juuri sinulle sopiva pitsiprojekti!"
Täytyy sanoa, että oloni on huojentunut. Toisaalta ehkä vähän pettynytkin. Pelkäsin ja ehkä salaa toivoinkin etukäteen saavani jonkun aivan mahdottoman haasteen. Eniten pelkäsin (ja toivoin) ehkä Broadwayta tai Discoa. Heavy Metal olisi ollut myöskin melkoinen haaste, minä kun en neulekonetta omista, vaikkakin kyllä haluaisin oppia sitä käyttämään. Koreografiksi minusta ei myöskään taitaisi olla, ainakaan vielä. Lattareita olen aikoinani tanssinut ihan oikeassakin elämässä, mutta se oli silloin joskus 15 kiloa sitten. Vartalonmyötäisyys (neuleessa), pitkät sääret jne., pois ne minusta! En ole myöskään kovin taitava itsekseni laskemaan, missä kohtaa kaventaa tai lisätä, mutta ehkä sekin taito kohenee tässä matkan varrella. No joo, hyvähän se on nyt tässä jälkikäteen selitellä! Joka tapauksessa olen oikein tyytyväinen saamaani haasteeseen ja uskon jopa selviäväni siitä. (Olen joskus salaa harjoitellut.)

Itse asiassa heti haasteen luettuani minulla alkoi raksuttaa. Kuuntelen Jackson Brownen "For a dancer":ia ja ajattelen keskimmäistäni, joka tuntuu saaneen tanssin lahjan jo ihan syntymälahjana. Hänen kauniita, sulavia liikkeitään, pientä, kaunista kroppaa, joka taipuu mitä kauneimpiin asentoihin, joita hän ammentaa ties mistä. Löysin muusani! Hän innoittakoon ja auttakoon minua eteenpäin tässä haasteessa. Sen verran menninkäistä minussa edelleen kuitenkin on, että neule tulee tyttöselle itselleen. Itseni tuntien en ikinä saisi pitsineuletta valmiiksi omassa koossani jouluun mennessä ja huiviakaan en nyt halua tehdä, vaan neuleen, kietaistavan pitsiunelmaisen tanssinutun omalle pienelle tanssitytölleni. Siinä on haastetta kerrakseen, koska olen kyllä ihan taitava ja innokas neulomaan, mutta kauhean monimutkaiset ja aikaavievät pitsikuviot, päättely, kappaleiden yhdistäminen ja muut viimeistelytyöt, ne ovat minun akilleenkantapääni.

Siinä se on, minun haasteeni. Nyt ohjetta ja lankoja etsimään!

Keep a fire burning in your eye
Pay attention to the open sky
You never know what will be coming down

...

Just do the steps that you've been shown
By everyone you've ever known
Until the dance becomes your very own
No matter how close to yours another's steps have grown

In the end there is one dance you'll do alone

....

Jackson Browne: For a Dancer (1974)

Ei kommentteja: