torstai 12. maaliskuuta 2009

Kasvun ihmeitä

Laitoimme eilen illan suussa "isojen" tyttöjen kanssa paprikan siemeniä kananmunakennoihin kasvamaan. Ihan vaan kaupan paprikasta, taisi olla israelilaista sellaista, rapsuteltiin siemenet ja laitettiin multiin. Keskimmäinen, meidän kotikutoinen runonlaulajamme, laulaa luikautti niille vielä kasvulaulun, jota en saanut ihan kokonaan ylös, mutta siinä laulettiin "ihanasta vihanneksesta" ja se alkoi näin: "Toivoisin, että kasvaisitte, pienet palleroiset...".

Paprikan siemeniä munakennossa.
Ylärivi on esikoisen ja alarivi keskimmäisen. Niitä nyt sitten yritetään muistaa kastella päivittäin.


Kuopuskin kasvaa aivan silmissä. Oppi, sisukas tyttö kun on, toissailtana ryömimään, vaikka ikää on vasta reilut 6 kuukautta. Ja toimittaa "kthy, kthy" tutti suussa minkä kerkiää.

"Pois tieltä risut ja männynkävyt!"

Neulottavien mallienkin pino vain kasvaa. Niin paljon kaikkea ihanaa! Viimeisin löytö on JaanaMaa-blogin kautta Ravelrystä löytämäni Henri-nalle, joka on ehkä aivan pakko (ja nopea!) tehdä. Mutta nyt on ensin kuitenkin ihan pakko saada valmiiksi ensimmäinen Etiopian nuttu ja kuopuksen tonttutakki, joka on vielä hihoja ja napitettua nirkkoreunaa vaille!

Ensimmäinen vauvannuttu Etiopiaan loppusuoralla.
Malli: Pirkko Tuppurainen
Lanka: Novita Tennessee #526, 100 g
Puikot: Nro 4 pyöröt

Kuopuksen Tomten, edelleen kesken.

Samaan tulokseen tulin, kuin moni muukin Tomtenin tekijä, että suoraan ohjeen mukaan tehtynä hupusta olisi tullut aivan liian pieni. Huppua kuopukselle mallailin ja päädyin samaan lopputulokseen kuin Villapeikko ja neuloin huppuun 28 "ridgen" sijaan 40 "ridgeä".


Näihin kuviin, näihin tunnelmiin päätän raporttini täältä kasvun ihmeiden ääreltä.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Tuu, tuu, mukaan sä tuu...

Löysin tämmöisen kivan haasteen Vihervaarannelin blogista. Kokeillaan!

Ensimmäiset viisi ihmistä, jotka kommentoivat (ja sitä haluavat), saavat jotain tekemääni. Minun valintani. Sinulle. Tässä tarjouksessa on muutamia sääntöjä ja rajoituksia: Ei ole takuita siitä, että pidät tekemästäni, tekemäni juttu on vain sinua varten, se tehdään tämän vuoden aikana. Sinulla ei ole aavistustakaan, mitä se voisi olla. Se voi olla tarina, se voi olla runo. Voin piirtää tai maalata jotakin. Voin leipoa jotain ja lähettää sen sinulle. Kuka tietää? Et ainakaan sinä! Säilytän itselläni oikeuden tehdä jotain hyvin omituista. Haaste on se, että sinunkin täytyy laittaa tämä blogiisi. Kaikki me osaamme tehdä jotain.

Kuis ois? Kiva jos tuut!

tiistai 10. maaliskuuta 2009

Meidän kotona...

asuu tämmöinen "otus".


Sen ylähampaiden välissä on tuulen mentävä rako (toinenkin hammas tipahti!) ja se tykkää kovasti värkkäillä kaikenlaista.

Vaikka tällaista:


Tai tällaista:


Se on hurjan rakas otus!

sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Eräänlainen määritelmä minusta

Tein kuntotestin, kulttuurikuntotestin. Sysäyksen moiseen sain Helinän blogista. Tässä muutamia otteita testituloksista (varsinainen testitulosnivaska oli kokonaista 4 sivua pitkä). Kuvaavat minua joiltakin osin yllättävän hyvin (kohdat kursiivilla).

Psst. Jos tämä olisi ollut oikea kuntotesti, tulos olisi varmaan ollut aika lailla samaa luokkaa, jos ei huonompikin. Mutta tästäkin on suunta vain ylöspäin! :O)

PSSSSt. Mikseiköhän testissä muuten ollenkaan käsitellä kätten töitä yhtenä kulttuurin muotona? Mielestäni nekin ovat kulttuuria. Pisteeni olisivat varmasti kasvaneet roimasti. Vai lasketaanko ne muodin osa-alueeseen? Ovatko ne ylipäänsä kulttuuria sinun mielestäsi?

Olisi kiva päästä urkkimaan muidenkin testituloksia.

------------------------------

Testi tehty 08.03.2009 - 11:42

KUNTOTESTIN TULOKSET

Onneksi olkoon. Olette nyt suorittanut Kulttuurikuntotestin. Seuraavassa todetaan teidän tuloksenne.


IKÄ:
17-39 vuotta

KULTTUURIKUNTOPISTEESI:
6.46

Olette harjaantunut.
Kulttuurikuntotasonne on likimain tyydyttävä. Teille suositellaan kulttuurikunnon rauhallista, mutta määrätietoista kohentamista.

KULTTUURIKUNTOPOTENTIAALI:
Vastauksienne perusteella laskettu Kulttuurikuntopotentiaalinne on kohtalainen. Ihan hyvää elämää siis.

TEIDÄN ELÄMÄNTILANTEENNE:

Olette kehitysvaiheessa, jossa teillä on muutakin mietittävää kuin kulttuuriin liittyvät asiat. Pienten lasten kanssa elävänä teillä on kuitenkin arvokas mahdollisuus perehtyä kulttuuriin lapsuuden näkökulmasta. Teillä on tilaisuus välittää kulttuuriin liittyviä arvojanne lapsillenne sekä myös itse saada iloa, energiaa ja kenties koskettaviakin oivalluksia lastenkulttuurin moni-ilmeisestä kirjosta. Teidän on samalla myös syytä muistaa säilyttää kosketuspinta aikuisuuden maailmaan, ja kulttuuri tarjoaa tässäkin teille hyvän mahdollisuuden. Ongelmaksi elämäntilanteessanne saattaa muodostua aika ja sen puute. Joillakin paikkakunnilla on kuitenkin järjestetty esimerkiksi lastanhoitopalveluita kulttuuripalveluiden yhteyteen.

HARRASTATTE KULTTUURIA 8 TAVALLA:
Kirjallisuus, musiikki, kuvataide, tanssi, teatteri, elokuvat, muoti ja radion tai
television kulttuuriohjelmat, kuunnelmat, dokumentit ovat kulttuuriharrastuksianne mutta vietätte aikaa niiden parissa varsin harvoin.

SOSIAALISELTA KANNALTA KULTTUURIHARRASTUKSENNE ON:
Kulttuurin harrastamiseen liittyvät ihmiskontaktit ovat teillä merkittäviä. Kontaktien kautta teillä on ehkä myös mahdollista jollakin tapaa kehittyä suhteessanne harrastukseenne.

PERSOONALLISUUSPIIRTEITTENNE POHJALTA EHDOTAMME TEILLE TUTUSTUMISTA ESIMERKIKSI:
Olette henkilö, joka nauttii toiminnasta. Kaipaatte elämäänne vaihtelua ja hauskuutta, sekä vapautta poukkoilla omalla tavallanne asiasta ja paikasta toiseen.Teitä voivat kiinnostaa esimerkiksi vauhdikkaat tai hauskat elokuvat, fyysisemmät kulttuurin lajit kuten esimerkiksi tanssi tai teatteri. Tosin te ette ehkä niinkään ole kiinnostunut katselemaan kun muut tekevät sitä – te haluatte itse osallistua. Myös monet kevyen musiikin lajit saattaisivat kiinnostaa teitä. Jos luette, luette mieluiten lyhyitä ja hauskoja juttuja, sellaisia kuten Daniil Harmsin Sattumia.

SUOSITTELEMME, ETTÄ JUURI SIKSI KOKEILISITTE YLLÄMAINITTUJA LAJEJA ENNAKKOLUULOTTOMASTI:
Uskomme, että korkea henkinen kapasiteettinne (HIH!) antaa teille mahdollisuudet löytää juuri teidän elämäänne sopivat tavat ottaa yllämainitut suositukset huomioon sillä tavalla kuin se teille sopii. Ennemmin tai myöhemmin te löydätte teille oikean tien, tai useita sellaisia.

YLIPÄÄTÄÄN ELÄMÄNNE MERKITYS:
Te olette intohimoinen etsijä, joka haluaa ottaa selvää, mistä elämässä on kyse. Juuri siinä kulttuuri tarjoaa teille monia ja keskenään ristiriitaisiakin mahdollisuuksia. Kulttuurin avulla voitte löytää elämän tarkoituksen, tai monta sellaista.

PAIKKA, AIKA JA LÄÄKÄRIN ALLEKIRJOITUS:
Helsinki,
08.03.2009,
Tohtori Kulttuurikunto


MUIHIN TESTIN TEHNEISIIN VERRATTUNA KULTTUURIKUNTONNE ON:
Muihin testin tehneisiin verrattuna teidän kulttuurikuntonne on huonompi.

lauantai 7. maaliskuuta 2009

Käsillä

Se on jännittävää, kuinka ihminen voi muuttua... Ja ihanaa, että niin tosiaan tapahtuu!

Minusta piti joskus tulla ympäri maailmaa matkusteleva bisnesnainen ja tänä päivänä olen hyvin kotona viihtyvä kotiäiti, joka ei viihdy lainkaan lentokoneessa, nyprää ja näprää kaikenlaista, käy elämän- ja kotitalouskoulua ihan näin kotioloissa. En ole todellakaan mikään talousihme kummassakaan merkityksessä. Kotitöistä olen pikkuhiljaa oppinut pitämään, tai jos kyse on siivoamisesta, sitä en ilmeisesti opi koskaan rakastamaan, mutta kehitystä tapahtuu koko ajan, vaikkakin ehkä hitaan puoleisesti. Toivoa siis on!

Olen entistä enemmän ruvennut arvostamaan kaikkea käsillä tekemistä, itse tehtyä ja kasvatettua. Sitä, että ihmiset näkevät vaivaa jonkin asian eteen ja käyttävät lahjojaan.


Rakkaita ruuminosia kun tässä viime aikoina olen esitellyt, täytynee rakastaa itseäänkin sen verran, että vuoroon pääsevät omat kätöseni, joista olen kovin kiitollinen. Ilman käsiä jäisi moni asia tekemättä, tai ainakin tekeminen olisi paljon vaikeampaa!


Käsillä tehtyä:


Ostimme ystävän kanssa kumpainenkin uuden ompelukoneen, kun "Oli niin hyvä tarjous!". Pitihän sitä päästä kokeilemaan ja ensitöikseni ompelin tytöille muutaman hernepussin ja pienen pussukan, ihan omasta päästä surruttelin ilman sen kummempia mittailuja ja saumojen silittämisiä. Hyvin tyypillistä minulle! Ihan kivat tuli, varsinkin kun on kivat kankaat.

Samaisen ystävän innostamana olen innostunut leipomaan. Sekin taito, jota olen aiemmin hyvin harvakseltaan harjoittanut. Tuossa oikealla elämäni ensimmäiset kokonaan itse tehdyt korvapuustit ja vasemmalla hiutaleista peltileipää, jonka reseptin löysin uusimmasta Me-lehdestä. Resepti löytyy myös netistä täältä. Olen tehnyt itseni kanssa sellaisen periaatepäätöksen, että jos ja kun vain mahdollista, teen kaiken vaalean leivän itse. Ruisleipää en ala tekemään. Se vain on niin paljon parempaa kaupasta ostettuna tai niiden tekemänä, jotka todella sen osaavat! Mutta katsotaan... Toivotaan, että leipomisinnostus kestää vielä pitkään!

Tässä jonkinasteisessa mielenhäiriössäni, jota kylläkin toivon pysyväksi, päätin myös, että ryhdyn Piltin ja Bonan kilpailijaksi ja valmistan juuri ½ vuotta täyttäneen kuopuksen pöperöt itse. Isompien tyttöjen kanssa homma meni enemmän juuri tuolle Bona/Piltti-linjalle, eikä siinä mitään, hyvää ja ravitsevaa ruokaa nekin, mutta otetaan nyt kaikki irti tästä innostuksesta niin kauan kuin intoa riittää! Rivien välistä ehkä paistaa, että olen HIUKAN skeptinen itseni suhteen, mutta kun olen jo reilut 32 vuotta itseni kanssa elänyt, en uskalla hehkuttaa liikaa, josko siinä käykin niin, että innostus taas pikkuhiljaa hiipuu. Mutta olen iloinen ja innoissani siitä mitä minulla on ja olen nyt. Ja EI, en asettele aina pöperöitä noin "kuvauksellisesti" lautaselle! ;o)

Käsillä minä tietysti myös leikin ja liekuttelen lapsia, laitan ruokaa, heilutan rättiä, halaan lapsia ja välillä ukkostakin ;o), lohdutan, niistän nenää, pesen pyllyä, nyprään ja näprään kaikenlaista. Ja kaiken liikenevän ajan neulon. Se vaan on niin kivaa!


Pienoisella ylpeydellä, lähinnä itselleni, noita kuvia esittelen. Olen siis edelleen kehityskelpoinen! Mutta se siivous... Kyllähän minä siivoan, mutta kun se järjestys säilyy niin vähän aikaa ja siivottavaa on niin paljon, ettei tiedä mistä aina aloittaisi. Enkä kyllä jaksa enkä haluakaan koko ajan luudan varressa heilua. (Olen oikeasti LAISKA!) Kun saisi kaikki ympäri taloa liehuvat tavarat järjestettyä niin, että jokaiselle olisi paikkansa, niin ehkä se siitä. Turhat tavarat kirpputorille, rikkinäiset ja kenellekään tarpeettomat kaatopaikalle jne. No, ainakin ukkoseni mielestä olen tosi hyvä tekemään pikasiivoja. ;o)

Ikävä kyllä kädet omaavat myös sellaisia ominaisuuksia kuin laiskuus, ajoittainen välinpitämättömyys, itsekkyys jne. Mutta tänään hehkutellaan!

Täällä joululaulut soi, vaikka ollaan menossa kohti kesää. Keskimmäinen on niihin erityisen mielistynyt. Gloria in excelsis deo!

maanantai 2. maaliskuuta 2009

Pienet varpaat

Toinen rakas ruumiinosa...

Kuopuksen varpaat au naturel















sekä pienet sukat pienten varpaiden lämmittäjinä.

Kuopuksen junasukat.
Ohje: tuntematon, lue sukkien tarina ohjesivulta.
Lanka: Garnstudio Drops Alpaca #0100 luonnonvalkoinen (vajaa kerä)
Puikot: nro 3

Erään toisen pikkuisen junasukista ensimmäinen samojen pienten varpaiden peittona (lainavarpaat siis!). Tuli ehkä vähän liian tiukka ½-vuotiaalle, kun tein ohjeen mukaisilla puikoilla, mutta vastasyntyneelle toivottavasti mahtuu.


Pikkuisen pienemmän pienemmät junasukat.
Ohje: tuntematon, lue sukkien tarina ohjesivulta.
Lanka: Garnstudio Drops Alpaca #3770 tumma roosa (vajaa kerä)
Puikot: nro 2,5




sunnuntai 1. maaliskuuta 2009

Rakas selkä

Juuri nyt ei ole oikein mitään sanomista. Mutta haluan näyttää teille rakkaan ihmisen selän, jonka on verhonnut yli-innokkaan valokuvaajan käskystä joululahjaksi saamaansa huiviin:

Pikkusiskon Neliapila-kolmiohuivi.
Ohje: Kauhavan Kangas-Aitta Oy, Meira Heikkilä.
Lanka: Kauhavan Kangas-Aitan Esito-lenkkimohair #322 vihreä
Puikot: nro 15


Selkä piti huivista.