Aamupalasta vastasi esikoinen isänsä hyvällä avustuksella. Tarjottimelle oli aseteltu neitokaisen suunnittelemat pikkelsi-kurkku-juustovoileivät, lasi vettä ja kuppi kuumaa kahvia kaikilla herkuilla (maitoa ja sokeria, paljon), neidin itsensä kuorima omena sekä mandariini. Nautin siis aamupalani kolmen pienen kaunokaiseni sekä yhden ison komistuksen ympäröiminä ja olin onnellinen.
Kaksi vanhinta olivat valmistaneet minulle eskarissa ja kerhossa hienot lahjat ja kortit: esikoinen kaulakorun ja sydänkortin, keskimmäinen hienon keksipurkin itseleipomine kekseineen ja sydänkukkakimppukortteineen.
Esikoisen kortissa luki:
Äitini on
- kiva
- mukava kun se askartelee meidän kanssa
- taitava opettamaan kutomista ja virkkaamista
- ennen käynyt sukeltamassa, se on silti vielä Delfiini
- hyvä lukemaan
- kiva, kun se pelaa meidän kanssa
Kuopus ei vielä niin äitienpäivästä perustanut, viettää sitä kai lähes tulkoon joka päivä, oli vain oma ihana itsensä valloittavine hymyineen ja jokelluksineen.
Päivällä käytiin syömässä vielä herkullinen lounas mummeleiden kera ja illalla kirkonmenojen jälkeen nautittiin kirkkokaffeet täytekakun kera.
Voisko olla parempaa?!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti